TJK esitti kauden parastaan - KMF vei pisteet.


Tarinaa ulkomuistista ainakin sinne päin: Voodoo-taitoja osaava kilpailevan seuran kannattaja kätki aikoinaan kuolleen sammakon brasilialaisen Vasco da Gaman kenttään ja langetti joukkueen päälle kirouksen. Vuosikaudet joukkueen menestys oli surkea, ja VdG:n väki kaivoi pelikenttänsä pahoille kuopille poistaakseen kirousta ylläpitävän raadon. Sammakkoa ei löytynyt, kirous kesti aikansa ja Vasco da Gama palasi takaisin huipulle... jotenkin näin kerrotaan Eduard Galeanon kirjassa "Jalkapallo valossa ja varjossa."
Mistä kentästä TJK:n pitää alkaa etsiä meitä riivaavaa Voodoo-esinettä? Lamminpään kenttä on kuopilla jo valmiiksi, sieltä ei kannata enää kaivaa...   Mutta jokin kirous joukkuetta vaivaa, kun hyväkään - jopa erinomainen - peli ei tuo pisteitä.

KMF eli Kuopion Mimmifutis on viime vuoden hopeajoukkue. Tämä kausi ei ole mennyt aivan yhtä nappiin, mutta Tampereelle saapui joukkue, joka osoitti erinomaisen tasonsa. Joukkueesta on noustu aluejoukkueeseen ja maajoukkueeseen, eikä suinkaan syyttä: taitava ja kautta kentän korkealaatuinen vierailija nähtiin Lamminpään viheriöllä. Ja vaikka KMF joutui pelissä ahtaalle, se johtui siitä että TJK pelasi luultavasti parhaan SM-karsintapelinsä. Jokainen valkopaita (ja yksi oranssi) pani itsensä täysillä likoon, nyt oli karsittu pois mm. se passiivisuus joka klubia on vaivannut mm. avauksissa, syöttöjen vastaanotoissa, kaksinkamppailuissa jne. Puolustuskalustoltaan kaksi vahvaa joukkuetta ei tarjoillut katselijoille mitään maalipaikkojen ilotulitusta, mutta vauhdikas, tasaväkinen ja peräänantamaton kamppailu siitä syntyi.

Alku oli Klubille todella vaikea ja ote oli KMF:llä ensimmäiset 10-15  minuuttia. Vierailijat saivat pari todella avointa tekopaikkaa hurjan alkurynnistyksen aikana. Ensimmäisen veskarimme torjui, toinen meni niukasti ohi vaikka osa Kuopiolaisista nostikin kätensä jo tuuletukseen, yhden pahan paikan taisi pelastaa Mira V. kulmaksi. Siihen loppuivat KMF:n vaaralliset maalintekotilanteet, ainakin pelitilanteet. Tarkemmin ajatellen yksi vaarallinen pusku nähtiin vaparista, mutta Johanna koppasi sen syliinsä. Jatkossa kuopiolaisten laukaukset tulivat maalivahdille helppoina kaukolaukauksina. KMF:n saamat pari-kolme kulmapotkua olivat tietenkin aina jännittäviä tilanteita. Mutta TJK:n alakerta pelasi varsin saumatonta peliä, aina löytyi varmistava pelaaja ja maalivahdin ja puolustuksen yhteistyö toimi poikkeuksellisen hyvin. Mira, Miia, Viivi ja Iina muodostavat erinomaisen varmasti pelaavan puolustusnelikon.

Vartin kohdalla TJK onnistui punnertamaan pelin KMF:n puoliskolle ja vierailijan puolustukseen kohdistunut paine kasvoi jatkuvasti. Mikäli kuopiolaiset saivat riistettyä pallon omalla alueellaan, onnistui TJK tukkimaan keskikentän ja kääntämään pelin suunnan yleensä ennen kuin vierailija sai vaarallista tilannetta rakennettua. Erityisesti Ninni alempana keskikenttänä väänsi kuin Teemu Tainio, ja välillä hassutti vastustajaa näyttävästi. Jakson loppupuolella laitalinkki Heidi teki nopeita nousuja oikealta laidalta, mutta vierailijan vartioiva pysyi niin hyvin mukana, että keskitykset eivät aivan onnistuneet. Pelin luonteeseen kuului molempien puolustuksen tarkkuus, ja niinpä myös ensimmäisen jakson loppua selkeästi hallinnut TJK ei pelitilanteilla aivan tuhannen euron paikkoihin päässyt. Paras tilanne saatiin Miian antamasta kulmasta, jonka Tiia yritti murjoa sisään. Väliin vain ehti liian monta kuopiolaista. Tauolle mennessä ote tuntui olevan tukevasti kotijoukkueella, ja toiselle jaksolle tultiin luottavaisin mielin.

Toinen jakso alkoi hieman hakien, eikä mitään dramaattista näyttänyt olevan tapahtumassa kummassakaan päässä. Sitten tulee pakollinen raekuuro: kuudentoista nurkalla maaliin päin selin ollut KMF:n pelaaja vääntää klubilaisen kanssa ja kaatuu. Tuomarin ratkaisu on tyly: pallo pilkulle. Ja KMF:n pelaajahan osaa laukoa! Kova ja tarkka kuti oikean tolpan viereen ei anna mitään mahdollisuuksia maalivahdille. Ajassa 47 minuuttia vierailijat siirtyvät 0-1 johtoon. Takaa-ajoon pitäisi ryhtyä, mutta kirous riivaa. Kuopiolaisten ristipallo näyttää ajautuvan päätyrajasta lähellä kulmalippua yli, eikä sen perään mennä tarpeeksi nopeasti. Rajalle pysähtyvään palloon ehtii ensimmäisenä KMF, ja kuudentoista alueelle tullessaan pelaaja joutuu rikotuksi: toinen pilkku. Laukaus oli ensimmäisen peilikuva, ja taas maalivahdille täysin mahdoton torjuttava. Kieltämättä ihailtavaa varmuutta rankkarin laukojalta ja luvut 0-2 aikaan 51 minuuttia.

Mutta mikä oli positiivista, TJK:n niska ei tästä taittunut. Pelisysteemi hyökkäävämmäksi ja takaa-ajoon. Miian nostaminen topparin paikalta hyökkäykseen aiheutti nopeasti hankaluuksia taitavalle kuopiolaispuolustukselle ja dramatiikkaa vastustajan päätyyn. Takaa-ajon alussa Miia rynnisti keskeltä vastustajan rankkarialueelle, missä hänet pysäytettiin maalivahdin ja kahden puolustajan voimin nurmen pintaan. Peli kuitenkin jatkui. Sitten valtavan pitkä maalivahdin avaus kantoi KMF:n puolustuslinjan taakse, ja TJK:n kärjet rynnistivät perään. Tarkasti pelannut KMF:n maalivahti oli tässäkin tilanteessa ensimmäisenä pallossa.

Sitten koitti TJK:n hetki. Miia kaadetaan rangaistusalueen ja sivurajan puolivälissä, hän itse asettuu antamaan vaparia. Aivan nappikeskitys, ja vartijansa jättänyt Noora puskee pallon komeasti verkkoon! Ajassa 69 minuuttia TJK:n toivo nousee taas korkealle. 382 minuuttia kestänyt maaliton jakso SM-karsinnassa on päättynyt. Klubi jatkaa vimmattua takaa-ajoa ja KMF puolustaa maaliaan uhrautuvasti ja tarkasti. Viimeisellä minuutilla ennen varsinaisen peliajan loppua Miia ajetaan nurin aivan kuudentoista kaarella, ja klubi saa tilaisuuden tasoitukseen. KMF peruuttaa muurin paikalleen, Miia valmistautuu pallon takana. Ovela nosto hakee oikeata ylänurkkaan, mutta varmaotteinen kuopiolaismaalivahti lukee zipin hyvin ja poimii pallon näppeihinsä. Pitkä avaus jonka kuopiolaiset onnistuvat pitämään, ja vielä painamaan pelin TJK:n puolustuskolmannekselle. Vielä sieltä yritetään lähteä vastahyökkäykseen, mutta liian myöhään. Koko pistepotti lähtee pitkän bussimatkan päähän Kuopioon. Haikeata oli pisteet menettää, mutta silti reilut onnittelut KMF:n joukkueelle.

Jos unohtaa tämän tappion katkeruuden, peli oli todella upeata katseltavaa. KMF on hyvätasoinen joukkue, mutta TJK korvasi taidon ja kokemuksen puutteet suurisydämisellä yrityksellä ja taktisesti toimivalla pelillä. TJK:n alakerta on yleensäkin toiminut mainiosti, mutta nyt myös keskikentän peli oli tällä kaudella ennennäkemättömän hyvää. Ja kärjet tekivät töitä vimmatusti - kukin vuorollaan. Vilkun puuttuminen kokoonpanosta vei meidän hyökkäyksiltämme sitä räjähtävää nopeutta, jota Vilkulla on vaikka muille jakaa. Mutta toisaalta hyvänä puolena oli, että hyökkäyksiin oli pakko hakea vaihtoehtoja, ja nyt vastuunottajista ei ollut pulaa. Ninniä jo aiemmin kehuin, ja ansaitusti hänet palkittiin joukkueen parhaana.
Paradoksaalista ehkä, mutta jos unohtaa pelin päättyneen tappioon, TJK:n peliesitykseen on pakko olla tyytyväinen. Peli oli kesän parasta ja mikä mukavinta, se olisi voinut olla vielä parempaa. Selvästi SM-tason pelit ovat tuoneet arvokasta kokemusta. Tällaisilla otteilla voimme vielä tarttua SM-sarjapaikkaan - ei meitä voi epäonni ikuisesti vainota.


7.6.2006 TJK - KMF 1 - 2 (0 - 0).
0-1 (47 min., rp.), 0-2 (51 min.,  rp.) 1-2 Noora (Miia) 69 min.

TJK:n kokoonpano. Johanna, Mira V., Miia, Viivi,  Iina, Saara (Susku), Jaana (Heidi), Ninni, Noora, Tiia, Mira S. (Inkku)